Entä jos ei ole kissaa? Ongelmia tiedossa
”Tiedätkös Karvinen, että elämä on loppujen lopuksi kuin
nämä tiskit. Ensin meidät puretaan pakkauslaatikoista omistamisen onnentunnetta
täynnä. Meitä kulutetaan, kunnes olemme lohjenneita, naarmuisia ja
jätekerroksen peittämiä. Sitten meidät kuntoutetaan liottamalla ja hankaamalla,
pinotaan kuivumaan ja käytetään uudestaan. Jotkut hajoavat sirpaleiksi nuorina,
toiset säilyvät paremmin. Liian kauan säilyneet myydään muka arvokkaina kovalla
hinnalla keräilijöille, jotka säilövät meidät hoitolaitoksiin siisteihin
laatikoihin, jottemme vaan kuluisi enempää. Ja kun haurauttamme joskus hajoamme,
niin taas meidät pakataan ja laatikoidaan. Miltäs tämä kuulostaa Karviseni?”
Nainen silitti turkkia tiskinkostealla kädellään.
”Kuulostaa maanantailta”,
ajatteli Karvinen.
...
Joskus ihmisellä ei ole kissa-ystävää. Silloin voi tiedossa olla ongelmia, ainakin mielenterveydellisiä. Saatan tietenkin olla puolueellinen. Lainattu pätkä on novellista Siivouspäivä, jossa ihminen kissan kaipuussaan on keksinyt itselleen kissa-seuralaisia. Hän juttelee milloin Liisa ihmemaan Irvikissalle, Karviselle, Pekka Töpöhännälle tai Leevi lelutiikerille. Mielikuvitus- kissat pitävät ihmisen kyynisyyden aisoissa. Melkein.
Luin juuri, että vuosittain Suomessa jää kodittomaksi n. 20000 kissaa. Järkyttävä määrä hylättyä kumppanuutta. Ihmisten toiminta on joskus todellakin hännätöntä.
...
Nainen oli siirtynyt pölyjen pyyhkimiseen kirjahyllystä.
Pelle Svanslös lojui kirjojen välissä yrittäen lukea Ihmisen anatomiaa. Nainen
pölyytti kissankin, mutta Pelle ei liikahtanutkaan. ”Mitä luet? Häntäluun historia.
Häntäluu on surkastuma eli jäänne niiltä
ajoilta, jolloin ihmisen esi-isillä oli vielä häntä. Voi sinä Pekka
Hännätön. Älä sinä hännättömyydestä välitä. Kuten näet, hyvinhän me ihmisetkin
olemme selvinneet ilman häntää. On itse asiassa hyvä, ettei meillä ole häntää.
Ihminen on niin urpo, että se alkaisi permanenttaamaan hännän, tai
suoristamaan, värjäämään, ajelemaan kaljuksi, tatuoimaan. Voikohan muuten häntä
kaljuuntua? Meillä on suvussa kaljuuntumista. Tulisi Häntis - häntätanssitreenejä,
Häntä kuntoon ruokavaliolla- blogeja tai Häntä pystyyn -
mielenterveyspalveluja.”
”Häntiä ja häntiä, itse olet kissaton. Häntä ilman kissaa!
Vielä pahempaa!”, puuskahti Pelle ja hävisi anatomian kirjaan.
Nainen lyyhistyi lannistuneena elämäntahraiselle sohvalleen.
Niin. Hänellä ei ollut kissaa. Ei oikeasti. Ja ilman kissaa ihmisestä tulee
helposti pelkkä siivousvälineille puhuva häntä.
Peilimaan Pessi
Kommentit
Lähetä kommentti