Tarvitseeko kissa terapiaa?

* * *

Nyt Irma ymmärsi.

-Siis tämä paroni, joka heitti veivinsä, oli koira?

-Opaskoira. Kuten sanottua toimin niille oppaana.

-Minkä vuoksi se muuten oli Paroni, jos kyseessä oli narttu?

Mies katsoi Irmaa kuin hidasjärkistä.

-Eivät ne kuulkaas itse ymmärrä kysellä nimiensä perään. Minusta paronitar olisi kuulostanut aivan naurettavalta koiran nimeltä, eikö teistä sitten?

Irma kohautti olkapäitään alistuneesti ja koitti olla vilkuilematta kelloon. Päivä alkoi muodostumaan näköjään erilaiseksi kuin tavanomaiset päivät tämän kuolleen pitäjän eläinlääkäripäivystyksessä.

-Mutta siis kun Paroni kuoli, jatkoi mies. – Jätti traumaattinen tapahtuma Hantuseen kai muistijäljen, sillä sen jälkeen se ei ole varannut tassulleen torstaisin.

-Puhuitte äsken myös perjantaista?

-Tosiaan, tätä tapahtuu toisinaan myös perjantaisin.

-Ja mitä muuta?

-Ai mitä muuta tapahtuu perjantaisin?

-Ei vaan liittyykö tähän vielä jotain muuta vai mistä syystä olette täällä? Miksi teillä ei muuten ole kissaanne mukana?

-Ai Hantusta? No se jäi potemaan tassuaan.

Irma nielaisi niin lujaa, että arveli sen kuuluvan kuuhun asti.

-Miten te voitte tulla eläinlääkärin vastaanotolle ilman potilasta?

Nyt asiakas jäi miettimään.

-Jaa, tottapuhuen, olisihan sitä tassua helpompi katsella, jos kissakin olisi täällä.

Irma ei ehtinyt väliin, kun mies jo muutti mielensä.

-Ei, ei, ei. Kyllä tämän täytyy olla henkistä traumaa, ei sitä saa tassua katsomalla selville. Onko teillä saatavilla terapiaa kissoille?

Irma ei osannut sanoa kauniimmin vaan pamautti.

-Heti ensi pelakuussa.

Mies piteli naamaansa kysymysmerkkinä.

-Tuleeko se jossain kohden joulukuun jälkeen?

 

* * *

 

Toisinaan on hauskaa alkaa kerryttämään tekstiä ikään kuin ”kevyellä vaihteella” ja avoimen kokeilevasti.  Tekstin idean ei tarvitse olla valmis, kun lähtee kirjoittamaan - pikemminkin tässä kirjoittamisen tavassa on parempi, että antaa tekstiin tulevien henkilöiden tuottaa itse omaa ajatteluaan sitä mukaa kun tarina etenee. Näin kävi tässä dialogiin pohjautuvassa tekstissä, jossa pikkukaupungin eläinlääkäri kohtaa melko värikkään kissanomistajan.

Ja ellei muuta niin ainakin kirjoittajalla oli tämän tekstin kanssa hauskaa 😊 Samat henkilöhahmot saivat myös jatkoa pariin muuhun tarinaan, joissa ei niissäkään taida kissa olla se osapuoli, joka varsinaisesti kaipaisi terapiaa 😊

Terapian tarpeessa?